Sukkot Lehtimajan juhla

Sukkah 2011 a small

Lehtimajanjuhla – uskovien juutalaisten ja pakanain yhteinen juhla
”Niin he huomasivat lakiin kirjoitetun, että Herra oli Mooseksen kautta käskenyt israelilaisia asumaan lehtimajoissa juhlan aikana seitsemännessä kuussa, ja että kaikissa heidän kaupungeissaan ja Jerusalemissa oli julistettava ja kuulutettava näin: ’Menkää vuorille ja tuokaa öljypuun lehviä tai metsäöljypuun lehviä sekä myrtin, palmu­puun ja muiden tuuheiden puiden lehviä, ja tehkää lehtimajoja, niinkuin on säädetty’. Ja kansa meni ja toi niitä ja teki itselleen lehtimajoja kukin katollensa ja pihoihinsa ja Jumalan temppelin esipihoihin sekä Vesiportin aukealle ja Efraimin portin aukealle. Ja koko seurakunta, kaikki vankeudesta palanneet, tekivät lehtimajoja ja asuivat lehtimajois­sa. Sillä aina Joosuan, Nuunin pojan, ajoista siihen päivään saakka eivät israelilaiset olleet niin tehneet. Ja vallitsi hyvin suuri ilo. Ja Jumalan lain kirjaa luettiin joka päivä, ensimmäisestä päivästä viimeiseen saakka. Ja he viettivät juhlaa seitsemän päivää, ja kahdeksantena päivänä pidettiin juhlakokous säädetyllä tavalla” (Neh.8:14-18).
”Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta…Sillä jos sinä olet leikattu luonnollisesta metsäöljypuusta ja vasten luontoa oksastettu jaloon öljypuuhun, kuinka paljoa ennemmin nämä luonnolliset oksat tulevat oksastettaviksi omaan öljypuuhunsa! Sillä minä en tahdo, veljet – ettette olisi oman viisautenne varassa – pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut, ja niin kaikki Israel on pelastuva…” (Room.11:17, 24-26).
Lehtimajanjuhlien koristuksiin kuuluvat mm. palmunoksat, pajunoksat sekä jalon öljypuun ja villin metsäöljypuun oksat, joita kaikkia tuotiin juhlille. Roomalaiskirjeen yhdennessätoista luvussa pakanain apostoli Paavali selittää vertauskuvallista Israelin öljypuun salaisuutta. Jalossa öljypuussa, Israelissa, on jaloja öljypuun oksia eli uskovia juutalaisia, jotka uskovat Jeshuaan Messiaaseen. Epäuskon tähden muutamat jalot oksat on taitettu pois ja taivaallinen puutarhuri, Herra, on ottanut tilalle epäjalosta metsäöljy­puusta oksia, uskoontulleita pakanoita ja oksastanut ne Messiaan kautta vastoin luontoa jalon Israel-öljypuun runkoon, jalojen oksien eli uskovien juutalaisten joukkoon. Näin uskon kautta sekä uskovat juutalaiset että uskovat pakanat ovat yhtä öljypuuta eli yhtä Messiaan ruumista Jeshuassa Messiaassa (1.Kor.12:12-13; Efes.2:11-22).
Roomalaiskirjeen mukaan jalon öljypuun oksat siis symbolisoivat uskovia juutalaisia ja epäjalon metsäöljypuun oksat uskovia pakanoita. Lehtimajanjuhlille käskettiin tuoda molempia öljypuun lehviä ja se merkitsee sitä, että lehtimajanjuhla on sekä uskovien juutalaisten että uskovien pakanain yhteinen juhla. Tulevassa messiaanisessa rauhanval­takunnassa pakanakansojen edustajat tulevat Jerusalemiin kumartamaan Herraa Sebaotia ja viettämään lehtimajanjuhlaa, jolloin juhlan yhteinen merkitys toteutuu lopullisesti (Sak.14:16-19). Ennen sitä, pakanain armotalouskauden loppuajassa, on kuitenkin uskovilla pakanoilla jo mahdollisuus opetella viettämään tätä uskovien juutalais­ten ja uskovien pakanain yhteistä juhlaa, lehtimajanjuhlaa, joka korostaa meille yhden öljypuun eli yhden Messiaan ruumiin yhteyttä.

Sukkot

 

Jeesus syntyi lehtimajanjuhlan aikana

Jeesus syntyi syys- lokakuun välisenä aikana todennäköisesti lehtimajanjuhlan aikana. Kun tutkimme Raamatullisten juhlien esikuvallisuutta, niin huomaamme myös, että lehtimajanjuhlan aika on todennäköinen Jeesuksen syntymän ajankohta. Paimenet olivat vartioimassa yöllä laumaa enkelin ilmestyessä heille. Joulukuussa Jeesuksen aikaan oli kylmää ja sateista sekä joinakin talvina jopa lunta ja vähän pakkasta öisin. Joulukuun aika ei voi olla tämän todisteen mukaan Jeesuksen syntymän ajankohta, sillä siihen aikaan joulukuussa oli liian kylmää paimenille olla yöllä vartioimassa lammaslaumaa.

Verollepanon tähden sekä lehtimajanjuhlan tähden ei Jeesuksen perheelle ollut sijaa majatalossa, koska juhlan tähden kaikki majatalot olivat täynnä juhlaväkeä. Jumala oli käskenyt Israelin kansaa kokoontumaan yhteen kolme kertaa vuodessa juhlimaan juhlia, joista yksi juhla oli lehtimajanjuhla. Tämä asia myös puoltaa lehtimajanjuhlan ajankohtaa.

Luukkaan evankeliumista käy ilmi, että Jeesus syntyi puoli vuotta Johanneksen jälkeen. Johanneksen isä Sakarias kuului Abian osastoon, jonka täytyi palvella oman vuoronsa aikana temppelissä. Laskelmien mukaan Sakariaan vuoro oli neljännessä kuussa, jonka jälkeen hän meni kotiinsa ja Luukkaan evankeliumin mukaan kun hän meni kotiinsa niin hänen vaimonsa Elisabeth tuli raskaaksi n. viidennen kuun alussa, josta lasketaan Jeesuksen hedelmöityksen ajankohta juutalaisen kalenterin mukaan puolen vuoden päähän ja josta sitten lasketaan n. 9 kk, niin saadaan lopputulokseksi suunnilleen lehtimajanjuhlan ajankohta.

Mikä on lehtimajanjuhlan esikuva? Meidän tulee mennä tässä kohden hiukan taaksepäin, että näemme koko esikuvallisuuden. Seitsemännen kuun 1 päivä oli pasuunan-soiton juhla, joka on esikuvaa Herran tulemuksesta. Kun Herra astui alas Siinaille antamaan lakinsa, niin kuului ylen kova pasuunan ääni ja samoin kun Herra Jeesus tulee, niin kuuluu suuren pasuunan ääni:

1Th 4:16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;

Seitsemännessä kuussa oli 10 päivä suuri sovinto-päivä jolloin kerran vuodessa vain ylimmäinen pappi sai mennä ilmestysmajan tai temppelin pyhimpään suitsuttamaan ja pirskottamaan armoistuimelle syntiuhrin verta. Ylimmäinen pappi tällöin sovitti ensin itsensä ja sen jälkeen kansan synnit. Tämä on esikuvaa Jeesuksesta, jonka ei tarvitse sovittaa omia syntejänsä, koska Hän on synnitön, mutta Hän tulee sovittamaan kansansa synnit.

Seitsemännen kuun 15-21 päivä on lehtimajanjuhla sen muistoksi kun Jumala vapautti kansansa Egyptin orjuudesta. Israelin kansa asui lehtimajoissa seitsemän päivän ajan muistellen tuota tapahtumaa.

Nyt siihen esikuvaan, eli siinä kuussa jona Jeesus todennäköisesti syntyi oli kolme merkittävää tapahtumaa: 1 päivä pasunan soiton-juhla, 10 päivä suuri sovintopäivä ja syntien anteeksiantamus ja 15-21 päivät lehtimajanjuhla. Kaikki nämä tapahtumat kertovat Messiaasta, sillä Herra tulee takaisin Jumalan pasunan kuuluessa, Jeesus Ylimmäisenä Pappina sovitti synnit Golgatalla ja Jeesus johdattaa kansansa ”lehtimajaan” juhlimaan ja muistelemaan Herran vapautusta synnin ja saatanan vallasta. Lehtimajanjuhlan esikuvallisuus sopii täydellisesti Herran Jeesuksen tehtävään, jonka tehtävänä on vapauttaa ihmisiä synnin ja saatanan vallasta ja tuoda heille syntien anteeksiantamus sekä ilo ja riemu iankaikkisesta elämästä.

Lehtimajanjuhlasta vielä ajatus:

Neh 14:
9 ¶ Ja Nehemia, maaherra, ja pappi Esra, kirjanoppinut, ja leeviläiset, jotka opettivat kansaa, sanoivat kaikelle kansalle: ”Tämä päivä on pyhitetty Herralle, teidän Jumalallenne, älkää murehtiko älkääkä itkekö”. Sillä kaikki kansa itki, kun he kuulivat lain sanat.
10 Ja hän sanoi vielä heille: ”Menkää ja syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei ole mitään valmistettuna, sillä tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme. Ja älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.”
11 Myöskin leeviläiset rauhoittivat kaikkea kansaa ja sanoivat: ”Olkaa hiljaa, sillä tämä päivä on pyhä; älkää olko murheelliset”.
12 Ja kaikki kansa meni, söi ja joi, lähetti maistiaisia ja vietti suurta ilojuhlaa; sillä he olivat ymmärtäneet, mitä heille oli julistettu.
13 ¶ Seuraavana päivänä kokoontuivat kaiken kansan perhekunta-päämiehet, papit ja leeviläiset Esran, kirjanoppineen, tykö painamaan lain sanoja mieleensä.
14 Niin he huomasivat lakiin kirjoitetun, että Herra oli Mooseksen kautta käskenyt israelilaisia asumaan lehtimajoissa juhlan aikana seitsemännessä kuussa,
15 ja että kaikissa heidän kaupungeissaan ja Jerusalemissa oli julistettava ja kuulutettava näin: ”Menkää vuorille ja tuokaa öljypuun lehviä tai metsäöljypuun lehviä sekä myrtin, palmupuun ja muiden tuuheiden puiden lehviä, ja tehkää lehtimajoja, niinkuin on säädetty”.
16 Ja kansa meni ja toi niitä ja teki itselleen lehtimajoja kukin katollensa ja pihoihinsa ja Jumalan temppelin esipihoihin sekä Vesiportin aukealle ja Efraimin portin aukealle.
17 Ja koko seurakunta, kaikki vankeudesta palanneet, tekivät lehtimajoja ja asuivat lehtimajoissa. Sillä aina Joosuan, Nuunin pojan, ajoista siihen päivään saakka eivät israelilaiset olleet niin tehneet. Ja vallitsi hyvin suuri ilo.
18 Ja Jumalan lain kirjaa luettiin joka päivä, ensimmäisestä päivästä viimeiseen saakka. Ja he viettivät juhlaa seitsemän päivää, ja kahdeksantena päivänä pidettiin juhlakokous säädetyllä tavalla.

Lehtimajaan kuului myös öljypuun oksia sekä metsäöljypuun oksia. Jeesus Kristus Messias on Hän, joka yhdistää yhdeksi (Room 11) Jaloon Öljypuuhun sen luonnolliset oksat ja metsäöljypuun oksat, eli ne jotka uskovat juutalaisina ja pakanoina Jeesuksen olevan Messias. Tässäkin suhteessa lehtimajanjuhlalla on tärkeä esikuvallinen merkitys

Jumala toimii sillä tavalla, että Hän antaa esikuvia, jotka saavat täyttymyksensä. Näin juutalaisen kalenterin mukaan seitsemäs kuu (syys-lokakuu) täyttää esikuvallisesti sen miksi Jeesus Messias syntyi maan päälle. Näin kaikkien edellä lueteltujen todisteiden valossa on juutalainen seitsemäs kuukausi (syys-lokakuu) Jeesuksen syntymän ajankohta. Päivästä en ala vääntämään, vaikka siitäkin jotkut vääntävät. Ajankohta on kuitenkin tarkasti tiedossa. Tähän armotalousaikakauteen ei Jeesus asettanut syntymäjuhlansa viettoa kerran vuodessa tapahtuvaksi juhlaksi, mutta tuhannen vuoden ajanjaksossa, jolloin kaikki lupaukset täyttyvät juutalaisille on myös voimassa lehtimajanjuhla ja sen viettäminen:

Sak 14:
16 ¶ Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa.
17 Ja mitkä maan sukukunnista eivät käy ylös Jerusalemiin kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, niille ei tule sadetta.
18 Ja jos egyptiläisten sukukunta ei käy eikä tule sinne ylös, ei tule sitä heillekään; vaan heitä on kohtaava se vitsaus, millä Herra rankaisee niitä pakanakansoja, jotka eivät tule sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.
19 Tämä on oleva egyptiläisten synnin palkka ja kaikkien niiden pakanakansojen synnin palkka, jotka eivät käy sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.

Lehtimajanjuhlaa juhlitaan tuhannen vuoden ajanjaksona (Jeesuksen ollessa siellä Rauhanruhtinaana) sen tähden mitä Herra Jumala on tehnyt Jeesuksen kautta!

10271573_801960999826681_1020620176774598260_n

 

Shabat Shalom,

18.9. illalla alkaa Lehtimajanjuhlan vietto, joka kestää seitsemän päivää. Seuraava päivä eli kahdeksas päivä on levon päivä. Tänä vuonna vietän Lehtimajanjuhlan ensimmäisen päivän, mikä on juhlasapatti; Shabbaton, Jerusalemissa. Seuraavana päivänä onkin sitten lento takaisin Suomeen ja ehdin tulla viettämään Lehtimajanjuhlaa sapattina 21.9. Tuusulaan. Kerron siellä terveiset rukousmatkalta ja jaan JHVH:n juhlista ja sadonkorjuuaikataulusta. 
(Liitän ohjelman tähän mukaan). Kuuden tunnin päästä lähtee kone kohti Istanbulia, josta alkaa rukousmatkamme: Istanbul-Nikea-Jerusalem-Ariel. Muistattehan rukouksin!
Kun lehtimajanjuhla alkaa on aina täysikuu. Tänä vuonna muuten, jos uuden kuun alun katsomme taivaalta ja milloin todella ensimmäinen kuun ohut sirppi näkyy ja Tishri 1. (Rosh Hashana) pitäisi siis alkaa (eikä käytössä olevan Hillelin kalenterin mukaan), niin se onkin vasta 7.9. näkyvissä illalla. Näin tarkasti ottaen kuun alku olisikin vasta lauantai-iltana. Ja myös vastaavasti täysikuu on 21.9. Joten tämä Tuusulan juhla on sitten täydenkuun aikaan, kuten Lehtimajanjuhlan pitääkin alkaa. 


Lehtimajanjuhlaa vietetään muistutuksena siitä, että Jumala haluaa asua kansansa keskellä. Aluksi ilmestysmaja sai olla Jumalan asumuksena, sitten rakennettiin Jerusalemin temppeli, mutta Jeshuan ajoista lähtien Jumalan on pyhittänyt ihmissydämiäasumuksekseen. Seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi.
Tuhatvuotisessa valtakunnassalehtimajanjuhlille saapuvat kaikki kansat:
”Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa.”
Sak 14:16
Lehtimajajuhlaa vietetään muistona erämaavaelluksesta, jonka aikana Israel asui teltoissa, ja jolle Jumala ilmestyi telttamajassa. Lehtimajajuhlan hebreankielinen nimi on ”Sukkot”. Sama nimi oli sillä paikkakunnalla, josta Israelilaiset lähtivät liikkeelle, kun Egyptin faarao oli kohdannut Jumalan tuomiot ja niiden pakottamina päästänyt Israelin lähtemään maasta.
Mutta seitsenpäiväinen Lehtimajajuhla vie meidät myös Tuhatvuotiseen valtakuntaan: Tishrikuun 22. päivä, eli ”kahdeksas päivä” on vertauskuva ikuisuudesta. Määräys lehtimajanjuhlan vietosta annettiin noin 3500 vuotta sitten:
”Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: ”Puhu israelilaisille ja sano:Tämän seitsemännen kuun viidentenätoista päivänä on lehtimajanjuhla Herran kunniaksi; se kestää seitsemän päivää.Ensimmäisenä päivänä pidettäköön pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako. Seitsemänä päivänä tuokaa uhri Herralle. Kahdeksantena päivänä olkoon teillä pyhä kokous, ja tuokaa uhri Herralle; se on juhlakokous, älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako. Nämä ovat Herran juhla-ajat, joiksi teidän on kuulutettava pyhät kokoukset, tuodaksenne Herralle uhreja: …
Mutta seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä, kun te olette korjanneet maan sadon, viettäkää Herran juhlaa seitsemän päivää; ensimmäinen päivä on levon päivä, ja kahdeksas päivä on myös levon päivä.
Ensimmäisenä päivänä ottakaa ihania hedelmiä puista, palmunoksia ja tuuheiden puiden lehviä sekä pajuja purojen varsilta, ja pitäkää iloa seitsemän päivää Herran, Jumalanne edessä. Ja viettäkää sitä juhlana Herran kunniaksi seitsemän päivää vuodessa. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen; viettäkää se seitsemännessä kuussa.
Seitsemän päivää asukaa lehtimajoissa; kaikki Israelissa syntyneet asukoot lehtimajoissa, että teidän jälkeläisenne tietäisivät, kuinka minä annoin israelilaisten asua lehtimajoissa, kun vein heidät pois Egyptin maasta. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.” Ja Mooses puhui näistä Herran juhla-ajoista israelilaisille.” 3.Moos 23:33-44
Levon päivä, shabbaton, ei ole tavallinen sapatti, vaan ylimääräinen sapatti, mikäli se osuu muun kuin sapatin kohdalle:
”Mutta seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä, kun te olette korjanneet maan sadon, viettäkää Herran juhlaa seitsemän päivää; ensimmäinen päivä on levon päivä (shabbaton), ja kahdeksas päivä on myös levon päivä” (shabbaton). 3.Moos 23:39.
Sana ”shabbaton” tarkoittaa lepoa, ja shabbat tark. sapattia, raamatullisen viikon seitsemättä päivää. Sanojen shabbaton ja shabbat juuri tarkoittaa samaa kuin ”olla täydellinen”. Muita samasta juuresta johdettuja sanoja ovat sheva (seitsemän), jashavua (viikko ja ”seitsemikko”), mikä voi olla joko viikko, seitsemän vuotta, tai seitsemän tuhatta vuotta.  Luku seitsemän 7 tarkoittaa raamatussa täydellisyyttä, mutta luku kahdeksan 8 tarkoittaa uutta alkua, ikuisuutta. 
Jeshua aloitti julkisen toimintansa 30 vuoden ikäisenä. Johannes kertoo, että Jeshua meni Lehtimajajuhlille ikään kuin tarkkailijana (Joh 7:1-8:1)

”Niin Jeshua sanoi heille: ”Minun aikani ei ole vielä tullut; mutta teille aika on aina sovelias. Teitä ei maailma voi vihata, mutta minua se vihaa, sillä minä todistan siitä, että sen teot ovat pahat.Menkää te ylös juhlille; minä en vielä mene näille juhlille, sillä minun aikani ei ole vielä täyttynyt.
Tämän hän sanoi heille ja jäi Galileaan.
Mutta kun hänen veljensä olivat menneet juhlille, silloin hänkin meni sinne, ei julki, vaan ikäänkuin salaa.”
Joh 7:6-10
Lehtimajajuhlassa Babylonian vankeuden jälkeen oli muodostunut tapa, että ylipappi haki vettä Siiloan lammikosta ja vuodatti sen temppelin alttarille. Jesajan teksti oli tähän syy:
Sinä päivänä sinä sanot: ”Minä kiitän sinua, Herra, sillä sinä olit minuun vihastunut, mutta sinun vihasi asettui, ja sinä lohdutit minua. Katso, Jumala on minun pelastukseni (Jeshua); minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, hän tuli minulle pelastukseksi (li-Jeshua).” Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen (ha-Jeshua) lähteistä.
Jes 12:1-3.
Vesi on Raamatun käyttämä vertauskuva Pyhästä Hengestä – ja tässä siitä sanotaan, että se lähtee Jeshuasta.
Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeshua seisoi ja huusi ja sanoi: ”Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.” Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeshua ei vielä ollut kirkastettu.
Joh 7:37-39.
Tämä tapahtui sitten helluntaina ja siitä eteenpäin Jesajan profetian mukaan:
Mutta nyt kuule, Jaakob, minun palvelijani, ja Israel, jonka minä olen valinnut. Näin sanoo Herra, sinun Luojasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta, joka sinua auttaa: Älä pelkää, minun palvelijani Jaakob, sinä Jesurun, jonka minä olen valinnut. Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni sinun vesojesi päälle, niin että ne kasvavat nurmikossa kuin pajut vesipurojen partaalla. Mikä sanoo: ”Minä olen Herran oma”, mikä nimittää itsensä Jaakobin nimellä, mikä piirtää käteensä: ”Herran oma”, ja ottaa Israelin kunnianimeksensä.
Jes 44:1-5
Lehtimajajuhlaa tullaan siis viettämään myös tuhatvuotisen valtakunnan aikana sen alkuperäisessä tarkoituksessa:
ttp://youtu.be/iZ8WLRNEDWg Sukkot – Juhla Kaikille Kansoille!
Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa. Ja mitkä maan sukukunnista eivät käy ylös Jerusalemiin kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, niille ei tule sadetta. Ja jos egyptiläisten sukukunta ei käy eikä tule sinne ylös, ei tule sitä heillekään; vaan heitä on kohtaava se vitsaus, millä Herra rankaisee niitä pakanakansoja, jotka eivät tule sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa. Tämä on oleva egyptiläisten synnin palkka ja kaikkien niiden pakanakansojen synnin palkka, jotka eivät käy sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa.
Sak 14:16-21
Lehtimajajuhlilla uhrattiin eläimiä enemmän kuin minkään muun juhlan aikana – kaikkiaan 182 eläintä, joista 70 härkiä.
Lehtimajajuhlilla uhrattavien eläinten suuret lukumäärät kertovat siitä, että Jeshuan uhrikuoleman sato oli hyvin suuri. Jeshua oli ainoa, joka ihmisistä kelpasi uhriksi Jumalalle toisen puolesta. Jeshuan seuraajat samaistuvat tähän täydelliseen uhriin samankaltaisen kuoleman kautta:
Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.
Room 12:1
Lehtimajajuhlalla on suurempi ja syvällisempi sanoma kuin vain muistella teltassa asumista. Maan sato korjataan pian talteen maailman pellosta. Jeshuan uhrin tähden saamme astua Ikuiseen elämään, kahdeksanteen päivään, joka häämöttää juhlan takana.
Chag Sameach Sukkot!Riemullista Sukkot-juhlaa!
Sirkku
Tämä laulu vie mukanaan Jerusalemiin:
http://www.youtube.com/watch?v=0nJQI-sd_Kw (Shalom Jerusalem; Paul Wilbur)

Heprealaiset juhla-ajat

Heprealaiset juhla-ajat

Roš hašana

Roš hašana (hepreaksi ‏ראש השנה‎, vuoden alku) onjuutalaisten uudenvuoden juhla. Sitä vietetään tišri-kuun ensimmäisenä ja toisena päivänä. Roš hašana aloittaa kymmenen katumuspäivän jakson, joka päättyy jom kippuriin.

Juutalaisuuteen kuuluu itse asiassa kaikkiaan neljä uudenvuoden juhlaa. Mišnan mukaan roš hašana aloittaa kuitenkin uuden kalenterivuoden laskemisen. Toora viittaa juhlaan päivänä, jolloin tulee puhaltaa torvea eli šofaria (3.Moos 23:24). Roš hašanaa nimitetään myös tuomion päiväksi (jom hadin) ja muistamisen päiväksi (jom hazikkaron).

Roš hašanan viettoon kuuluu oleellisena osana šofarinpuhaltaminen synagogan jumalanpalveluksissa. Sitä soitetaan koko uuttavuotta edeltävän elul-kuun ajan. Šofar on pässinsarvesta valmistettu torvi, jonka äänen on tarkoitus havahduttaa kuulija odottamaan lähenevää tuomiota.

Roš hašanan ensimmäisen päivän iltapäivänä harjoitetaan joskus tašlih-perinnettä. Siinä menneen vuoden synnit ja virheet pannaan symbolisesti pois heittämällä leivänpaloja tai kiviä veteen.

Roš hašanan aikaan syödään usein omenia ja hunajaa, jotka kuvaavat toivoa ”makeasta” uudesta vuodesta. Toinen perinteinen uudenvuoden ruoka on pyöreä hala-leipä, joka symboloi vuoden kiertokulkua. Muut traditiot ovat lähinnä paikallisia, mutta usein uudenvuoden aterialla syödään kieltä tai muuta eläimen pään osaa.

Lähteet

Jom kippur

Jom kippur (hepreaksi ‏יום כיפור‎, sovituspäivä) on juutalainenjuhlapäivä. Sitä vietetään tišri-kuun kymmenentenä päivänä, länsimaisen ajanlaskun mukaan syys- tai lokakuussa.

Jom kippur päättää juutalaisten uudestavuodesta roš hašanasta alkaneen kymmenen katumuspäivän jakson. Sitä pidetään vuoden päivistä pyhimpänä ja vietetään paastoten sekärukoillen. Vanhuksia, sairaita sekä raskaana olevia naisia lukuun ottamatta bar-ja bat-mitzvaiän saavuttaneet juutalaiset noudattavat täydellistä paastoa ilman ruokaa ja juomaa jom kippurin aattoillasta seuraavaan auringolaskuun saakka.

Jom kippurin vietto on säädetty Toorassa, kolmannessa Mooseksen kirjassa (3. Moos 23:27-31). Juhla kestää kaikkialla yhden päivän toisin kuin monet muut juutalaiset juhlat, joita vietetään Israelin ulkopuolella kaksi päivää.

Rituaali

Mišnan mukaan syöminen, juominen, peseytyminen, kosmeettisten aineiden ja nahkaisten kenkien käyttö sekä aviollisten suhteiden harjoittaminen ovat jom kippurina kiellettyjä. Jotkut juutalaiset pukeutuvat valkoisiin vaatteisiin, jotka kuvaavat puhtautta synneistä. Israelissa kaikki kaupat ovat kiinni, julkinen liikenne lakkaa, lentokentät ovat suljettuja eikä televisiolähetyksiä ole.

Juutalaisen tavan mukaan päivä alkaa ja päättyy auringon laskiessa. Iltapäivällä ennen jom kippurin ja paaston alkamista syödään se’udat mafseket-ateria (verbistä ’lehafsik’=päättää, lopettaa) jonka jälkeen ei enää syödä mitään. Itse jom kippur vietetään usein paljolti synagogassa rukoillen. Jom kippuria viettävät usein myös ei-uskovat juutalaiset, jotka eivät muuten noudata perinteitä.

Jom kippuria kutsutaan myös nimellä shabat shabaton(sapattien sapatti), koska sen pyhyys ohittaa jopa sapatin. Tavallisena sapattina paastoaminen ei ole sallittu päivän pyhyyden takia ja jopa šiva-suruviikkoa viettävä juutalainen keskeyttää rituaalinsa osallistuakseen sapatin juhlallisuuksiin. Ainoan poikkeuksen muodostaa sapatiksi osuva jom kippur, jonka pyhyyden takia paasto pidetään.

Rukoileminen aloitetaan kol nidre (kaikki lupauksemme) -rukouksella ennen auringonlaskua ja jatketaan arvit-iltarukouksella. Rukoilua ja Tooran lukemista jatketaan aamulla (šaharit– ja musaf-rukoukset) ja pitkin päivää (minha-rukous). Jom kippurina luetaan usein Joonan kirjaa. Päivä päättyy ne’ila -rukoukseen ja šofarin puhaltamiseen, joka ilmoittaa paaston päättyneen.

tiedot: wikipedia

Ruth Kozodoy: Juutalaiset juhlapäivät. ISBN 951-719-922-8.

Sukkot

Lehtimajajuhla

Sukkot (hepreaksi ‏סוכות‎, katokset tai majat) eli lehtimajajuhla on juutalainen juhla, jonka vietto alkaa tišri-kuun viidentenätoista päivänä. Länsimaisessa kalenterissa juhla ajoittuu lokakuulle. Sen vietto on säädetty kolmannessa Mooseksen kirjassa (3.Moos. 23:34-44).

Sukkot on šavuotin ja pesahin ohella yksi Toorassa säädetyistä vuotuisista pyhiinvaellusjuhlista, šaloš regalim. Termin alkuperä on heprean sana regel, joka tarkoittaa jalkaa. Kysymyksessä ovat kolme juhlaa, jolloin juutalaisten tulisi vaeltaaJerusalemin temppeliin erityisiä juhlamenoja varten.

Sukkotin aikana juutalaiset syövät ateriansa, viettävät aikaa ja jopa nukkuvat lehtimajoissa. Alun perin sukkot oli sadonkorjuujuhla. Sadonkorjuun aikaan maanviljelijät asuivat pienissä majoissa pelloillaan, jotta aikaa ei tuhlaantuisi kotimatkoihin. Lehtimaja muistuttaa juutalaisia myös niistä majoista, joissa israelilaiset asuivat 40-vuotisen erämaavaelluksen aikana. Sukkotina juhlitaan Jumalan huolenpitoa ja kiitetään maan sadosta. Se on iloinen juhla hiukan katumuspäivät päättäneen jom kippurin jälkeen.

Israelissa sukkot kestää seitsemän päivää, joista ensimmäinen on varsinainen juhlapäivä jumalanpalveluksineen. Israelin ulkopuolella juhlaa vietetään kahdeksan päivää. Sukkotin jälkeinen päivä on nimeltään šemini atseret, ja sen jälkeen juhlitaan Tooraa simhat Tora -juhlassa.

Sukkot mainitaan Vanhassa testamentissa myös paikannimenä useaan otteeseen.

Sukkotin tapoja ja perinteitä

Lehtimaja sisältä käsin

Sukkotin keskeinen symboli on lehtimaja, sukaa. Tooran mukaan miesten ja bar mitsva-iän ylittäneiden poikien on asuttava lehtimajassa koko seitsenpäiväisen juhlan ajan. Tytöt ja naiset on vapautettu tästä mitsvasta, mutta halutessaan hekin voivat asua lehtimajassa. Konservatiivijuutalaisten keskuudessa sukaassa asumisen mitsva on ulotettu kaikkiin uskonnollisesti täysi-ikäisiin juutalaisiin.

Lehtimaja voidaan rakentaa mistä tahansa materiaalista, ja se voidaan pystyttää aivan talon viereen tai vaikka sen katolle. Majan katto tehdään kuitenkin aina jostakin eloperäisestä aineksesta, yleensä puun oksista, ja sen tulisi mielellään olla niin harva, että tähdet näkyvät sen läpi. Lopuksi maja koristellaan esimerkiksi hedelmillä, kukilla tai muilla koristeilla. Nykyään lehtimajan saattaa rakentaa esimerkiksi vain juutalainen seurakunta yhdessä, eikä siellä välttämättä nukuta öisin.Ortodoksijuutalaiset noudattavat Tooran käskyä kuitenkin kirjaimellisesti ja asuvat lehtimajoissa sukkotin ajan niissä maissa, joissa ilmasto sen sallii.

Sukkotin ensimmäisen päivän jälkeisinä päivinä ei noudeta tarkkoja sapatin sääntöjä, mutta tarpeettomat toimet ja työnteko tai kaupankäynti eivät ole sallittuja. Sukkotin aikana juutalaiset perheet yleensä syövät hyvin ja käyvät vieraisilla toistensa lehtimajoissa. Perinteen mukaan lehtimajassa käy kunakin seitsemänä yönä lisäksi seitsemän vierasta: Aabraham, Iisak,Jaakob, Joosef, Mooses, Aaron ja Daavid.

Sukkotia seuraa välittömästi šemini atseret (שמיני עצרת). Perheet palaavat koteihinsa, ja synagogissa järjestetään erityisjumalanpalvelus, jossa rukoillaan sadetta seuraavaksi vuodeksi. Israelissa shemini atseret kestää päivän, ja sen jälkeen seuraa simhat Tora (שמחת תורה), Tooran ilojuhla.

Neljä lajia

Lulav

Toora käskee juutalaisia ottamaan sukkotina neljä kasvilajia ja sitomaan ne yhteen tietyllä tavalla. Tätä kimppua kutsutaanlulaviksi, ja sitä käytetään sukkotin ajan rukouksissa. Neljään lajiin kuuluvat lulav eli palmunlehti, hadasim eli myrtinoksat ja aravot eli pajunoksat. Neljäs laji on etrog eli sukaattisitruuna. Lulavin keskelle sidotaan palmunoksa, sen toiselle puolelle kolme myrtinoksaa ja toiselle kaksi pajunoksaa.

Lulavia käytetään seuraavasti: kolmea ensimmäistä lajia pidetään oikeassa, etrogia vasemmassa kädessä. Rukoilija pitää käsiään erillään lausuessaan erityisen siunauksen. Sitten etrogillakosketetaan lulav-nippua, ja sillä osoitetaan kaikkiin ilmansuuntiin sekä ylös ja alas.

Ortodoksijuutalaisille lulavin heiluttamisen mitsva on pakollinen kaikkina sukkotin päivänä paitsi sapattina kaikille uskonnollisesti täysi-ikäisille miehille. Myös naiset voivat halutessaan tehdä niin. Konservatiivijuutalaisten jareformijuutalaisten keskuudessa kaikki aikuiset juutalaiset noudattavat seremoniaa. Se suoritetaan yleensä synagogassa tavallisen päivittäisen jumalanpalveluksen aikana, mutta sen voi tehdä myös kotonaan tai lehtimajassa. Lulavin ja etrogin kanssa kierretään usein myös synagoga ympäri siunauksia lausuen. Sukkotin seitsemäntenä päivänä (hoshana raba, suuri apu) synagoga kierretään ympäri seitsemän kertaa.

Sukkotiin liittyvät seremoniat perustuvat Tooraan. Neljä lajia on annettu kolmannessa Mooseksen kirjassa (3.Moos 23:40); niiden tarkempaa käyttöä ei kuitenkaan ole määritelty, mistä johtuvat erilaiset tulkinnalliset erot. Joidenkin mielestä neljää lajia tulisi käyttää lehtimajojen rakentamiseen,

Lähteet

Aiheesta muualla

Hanukka

Hanukka (hepreaksi ‏חנוכה‎) on juutalaisten juhla, jota vietetään marras-tammikuussa. Se kestää kahdeksan päivää ja alkaa juutalaisen ajanlaskun mukaan kishlev-kuun 25. päivänä. Sitä vietetään makkabilaiskapinan aikana tapahtuneen, välillä häpäistyn Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimisen (165 eaa.) aikana tapahtuneen öljyihmeen muistoksi (1 Makkab. 4:59; Joh. 10:22). Kun juutalaiset olivat saaneet temppelin takaisin ja siivonneet sen, he halusivat siunata sen uudelleen, mutta löysivät vain vähän pyhää öljyä. Kuitenkin tapahtui ihme, ja öljy riitti kahdeksaksi päiväksi, minkä jälkeen sitä saatiin lisää. Siksi hanukan ensimmäisenä iltana kodeissa sytytetään yksi kynttilä, toisena kaksi jne. Koska nämä kynttilät ovat pyhiä, niiden valoa ei saa käyttää hyödyksi esimerkiksi lukemiseen, joten lisäksi on sytytettävä aina yksi ylimääräinen kynttilä. Edellisenä iltana poltetut kynttilät on seuraavaksi vaihdettava uusiin niin, että kaikki kahdeksan pyhää kynttilää ovat samassa tasossa keskenään. Hanukka-juhlan aikana kodeissa poltetaan yhteensä 44 kynttilää. Hanukka-kynttelikköä kutsutaan nimellä hanukia, ja se asetetaan ikkunalaudalle niin, että kotiin palaavat ihmiset sen nähdessään muistavat hanukan ihmeen ja iloitsevat.

Hanukkana syödään latkes-nimisiä letuntapaisia leivonnaisia ja lapset saavat pieniä lahjoja. On tapana leikkiä pienellä hyrrällä (jiddish: דרײדל dreidel, heprea: סביבון‎ Sevivon) jonka neljällä sivulla on kirjaimet nun, gimmel, hei ja shin: ne tulevat sanoista ”Nes Gadol Haya Sham” – ”suuri ihme tapahtui siellä”. Israelissa shin-kirjain on korvattu pe-kirjaimella, ja lause kuuluu ”Nes Gadol HayaPo”, ”suuri ihme tapahtui täällä”.

Tu bišvat

Tu bišvat (hepreaksi ‏ט”ו בשבט‎) eli puiden uusivuosi (ראש השנה לאילנות) on juutalainen juhla. Se on yksi Mišnassa mainituista neljästä juutalaisten uudenvuoden juhlasta. Nimi tulee juhlan päivämäärästä: sitä vietetään 15. päivänä (15 = ט”ו, ”tu”) ševat-kuuta (שבט).

Toora käskee juutalaisia pidättäytymään puun hedelmien syömisestä sen kolmen ensimmäisen elinvuoden ajan. Neljännen vuoden sato on uhrattava Herralle, ja vasta viidentenä vuonna hedelmäpuun satoa saa nauttia. (3. Moos. 19:23-25). Koska kaikkien puiden istutusajankohdista olisi vaikea pitää kirjaa, tu bišvat määrittelee ajankohdan, jolloin kaikki puut täyttävät vuosia. Tu bišvat auttoi muinaisia juutalaisia ilmeisesti myös erottamaan edellisen ja seuraavan vuoden sadot toisistaan: tämä oli tärkeää sadosta luovutettavia kymmenyksiä määriteltäessä.

Puut olivat israelilaisille tärkeitä, ja Toorakin kehottaa heitä istuttamaan runsaasti puita Luvattuun maahan. Jokaiselle syntyneelle lapselle oli tapana istuttaa oma puu: pojalle setri, tytölle sypressi. Hääparin perinteisen hääkatoksen valmistamiseen saatetaan käyttää heidän nimikkopuidensa oksia.

Tu bišvat -juhlaa vietetään yhä myös Israelin ulkopuolella. Silloin syödään erilaisia usein Israeliin ja Tooraan liittyviä hedelmiä kuten viinirypäleitä, viikunoita, taateleita, granaattiomenoita jaoliiveja. Israelissa istutetaan myös puita.

Lähteet

Ruth Kozodoy: Juutalaiset juhlapäivät. ISBN 951-719-922-8.

Purim

Wikipedia

Purim (hepreaksi ‏פורים‎, ”arvat”) on juutalainen juhla. Silloin muistellaan Persian juutalaisten pelastumista juonesta, jolla Kserkses-kuninkaan neuvonantaja Haman yritti tuhota heidät. Tapahtumat on kuvattu Vanhan testamentin Esterin kirjassa. Purimia vietetään adar-kuun 14. päivänä.

Purim on hyvin iloinen juhla, jolloin on lupa pitää hauskaa. Purimin viettoon kuuluu Esterin kirjan lukeminen synagogassakaksi kertaa sekä lahjojen antaminen köyhille. Sen jälkeen vietetään purim-juhlaa, jota varten pukeudutaan usein naamiaisasuihin. Purim ei ole yhtä tärkeä juhla kuin Tooranmäärittelemät pyhäpäivät. Siksi työnteko on yleensä sallittu.

Esterin kirjan tapahtumat

Ester on juutalainen nuori nainen, joka kauneutensa ansiosta pääsee kuningas Kserkseen eli Ahasveroksen rakkaimmaksi puolisoksi ja kuningattareksi. Kuningas ei ole tietoinen Esterin syntyperästä. Esterin kasvatusisä Mordokaikieltäytyy kumartamasta korkea-arvoista Hamania selittäen olevansa juutalainen. Siksi Haman suuttuu ja tahtoo kostoksi surmata kaikki valtakunnan juutalaiset. Hän heittää puria eli arpaavalitakseen juutalaisten tuhoon sopivan päivän. Arpa osuu adar-kuun kolmanneksitoista päiväksi, ja Haman saa suunnitelmalleen kuninkaan hyväksynnän. Juutalaiset pelästyvät saatuaan tietää heitä uhkaavasta kohtalosta, ja Mordokai kehottaa Esteriä menemään kuninkaan luo armoa anelemaan.

Haman on niin raivoissaan Mordokaille tämän uppiniskaisuudesta, ettei malta odottaa määräpäivää ja pystyttää pihalleen hirsipuun Mordokaita varten. Järjestämissään pidoissa Ester anelee kuitenkin kuningasta säästämään kansansa hengen. Kuningas vihastuu Hamanille suuresti ja hirtättää tämän omaan hirsipuuhunsa. Juutalaisille annetaan myös oikeus puolustautua, jos joku nousee heitä vastaan määrättynä, koko valtakuntaan ilmoitettuna päivänä. Adar-kuun kolmantenatoista päivänä juutalaiset hyökkäävät vihollistensa kimppuun ja surmaavat heitä sadoittain. Esterin kirjan lopuksi Mordokai ja Ester määräävät adar-kuun neljännentoista päivän yleiseksi ilojuhlaksi, purimiksi.[1]

Purimin tapoja ja perinteitä

Megilan lukeminen

Purim Gragger.gif

Juutalainen päivä alkaa ja päättyy auringon laskiessa. Purimin vietto aloitetaankin synagogan iltajumalanpalveluksella, jossa luetaan Esterin kirja (megila). Purimina ilonpito on sallittua myös synagogassa. Joka kerta kun Haman tai joku hänen kymmenestä pojastaan mainitaan, seurakunta pitää meteliäräikillä, tömistämällä tai pöytää hakkaamalla. Mordokain ja Esterin nimiä tervehditään viheltämällä tai hurraamalla. Tämä käytäntö on peräisin 1200-luvun Ranskasta ja Saksasta ja on yleistynyt joistakin soraäänistä huolimatta.

Purimina rukouksetkin saatetaan lukea tavalla, joka minä muuna päivänä tahansa olisi pyhäinhäväistys. Seurakunta saattaa kilpailla siitä, kuka lukee rukoukset nopeimmin, tai niitä voidaan laulaa tunnetuilla maallisillakin sävelmillä. Monet juutalaiset pukeutuvat eläimiksi, iskelmätähdiksi tai Esterin kirjan henkilöiksi. Joissakin seurakunnissa niitä, jotka eivät sonnustaudu naamiaisasuun, odottaa rangaistus: heitä saatetaan ampuavesipyssyllä tai he joutuvat laulamaan laulun.

Esterin kirja luetaan toistamiseen seuraavana päivänä, varsinaisena purimina.

Ruoka ja lahjojen antaminen

Esterin kirja käskee juutalaisten ”pitää iloisia juhlia ja pitoja, lähettää toisilleen herkkuja ja antaa lahjoja köyhille” purimina. Siksi juutalaiset lähettävät toisilleen leivonnaisia ja lahjoittavat rahaa hyväntekeväisyyteen. Synagogissa järjestetään usein keräyksiä köyhien auttamiseksi.

Erityinen purim-ruoka ovat homentashenit eli Hamantaschentai Hamanohren (”Hamanin taskut” tai ”Hamanin korvat”). Ne ovat kolmikulmaisia, unikonsiemenillä, hedelmillä tai suklaalla täytettyjä leivonnaisia. Muodon arvellaan nimestä huolimatta kuvastavan Hamanin kolmikulmaista hattua. Purim on myös vuoden ainoa päivä, jolloin Talmud kehottaa juutalaisia olemaan humalassa. Tavoite on juoda niin paljon, ettei pysty erottamaan ”kirottua Hamania” ”siunatusta Mordokaista”. Kehotuksesta on myös oltu huolestuneita, ja esimerkiksi rabbi Mooses Isserles varoitti juutalaisia ottamasta sitä liian kirjaimellisesti.

Naamiaiset

Purimina hulluttelu ja pilkanteko on viety niin pitkälle, että jonkinlaiseksi yleiseksi säännöksi on muodostunut ”purimina kaikki on sallittua”, jopa joidenkin Tooran lakien rikkominen. Miehet saattavat pukeutua naisten vaatteisiin tai päinvastoin. Perinteisistä rukoussävelmistä saatetaan laulaa humoristisia muunnelmia. Varsinkin lapset pitävät naamioitumisesta purimina. Suosittuja hahmoja ovat kuningas Kserkses, Ester, Mordokai, ilkeä Haman ja Esteriä edeltänyt Vasti-kuningatar.

Naamiaisasun tarkoitus on peittää juhlijan henkilöllisyys. Esterin kirjassa henkilöitä luullaan toisikseen: Ester ei paljasta olevansa juutalainen, ja Haman joutuu taluttamaan Mordokaita kunnianosoituksena hevosen selässä ympäri kaupunkia, koska kuninkaan kysyessä sopivaa tapaa palkita kuninkaalle palveluksen tehnyt mies Haman luuli tämän tarkoittavan häntä itseään. (Mordokai oli saanut vihiä eräästä kuningasta vastaan suunnatusta salajuonesta ja paljastanut sen, minkä vuoksi kuningas oli hänelle kiitollisuudenvelassa.) Jotkut selitysteokset väittävät Hamanin tyttären tehneen itsemurhan sen jälkeen, kun hän oli erehdyksessä kaatanut jäteastian sisällön isänsä päälle luullen tätä Mordokaiksi. Naamiaisten viettoa on selitetty myös sillä, että Jumalan nimeä ei kertaakaan mainita Esterin kirjassa. Siten Jumala oli ”peittänyt kasvonsa” purimin ihmeen aikana, minkä muistoksi myös juutalaiset tekevät niin. [2]

Tapa naamioitua purimina esiintyi ensi kerran Italianjuutalaisten keskuudessa, ja siihen vaikuttivat ilmeisesti roomalaiset karnevaalit. Italiasta naamiaiset levisivät, ja vaikka jotkut opettajat suhtautuivat tähänkin tapaan ankarasti, heistä ei piitattu. Sitä noudattavat yhä kaikki juutalaisten lahkot ja yhtä hyvin ei-uskonnolliset kuin uskonnollisetkin juutalaiset. Varsinkin Israelissa järjestetään purim-kulkueita, joissa harjoitetaan erilaisia hullutuksia.

Muita tapoja

Adar-kuun 13. päivänä vietetään toisinaan Esterin paastoa. Se ei ole alun perin osa purim-juhlaa. Paastossa muistetaan sitä, kuinka juutalaiset paastosivat kolme päivää ennen kuin Ester meni kuninkaan luokse pyytääkseen tätä pelastamaan juutalaiset. Kuninkaan luo luvatta menemisestä oli säädetty kuolemanrangaistus, ellei kuningas osoittaisi tulijaa valtikallaan. Näin kuitenkin tapahtui, ja Ester pääsi esittämään toivomuksensa Kserkseelle.

Purimina on myös esitetty vitsikkäitä näytelmiä. 1700-luvullemennessä Itä-Euroopassa purim-näytelmistä oli kehkeytynytjiddišinkielisen teatterin edelläkävijöitä, joissa yhdisteltiin musiikkia ja tanssia. Näytelmät olivat usein satiireja Vanhan testamentin kertomuksista.

Toinen purimin perinne on Hamanin polttaminen. Italiassa juutalaiset järjestivät meluisia kulkueita, joiden lopuksi Hamania esittävä nukke juhlallisesti poltettiin. Frankfurt am Mainissapuolestaan oli tapana tehdä vahasta talo, Haman, tämän vaimo ja kaksi vartijaa. Kun lukija aloitti megilan lukemisen, talo kaikkine asukkaineen sytytettiin katselijoiden iloksi tuleen.

Heprealaisen kalenterin karkausvuosina adar-kuukausia onkin kaksi. Tällöin purimia vietetään toisena adar-kuuna. Vastaavaa ensimmäisen adar-kuun päivää kutsutaan nimellä purim katan, pikku purim. Monilla juutalaisyhteisöillä on myös paikallisia purim-juhlia, jolloin juhlistetaan voittoa jostakin antisemitistisestäryhmästä tai hallitsijasta. Frankfurtissa tällainen juhla on nimeltäänPurim Vintz. Jopa perheillä saattaa olla omia ”purimeja” jostakin täpärästä tilanteesta, vainosta tai onnettomuudesta pelastumisen muistoksi.

Lähteet

Viitteet

  1. Esterin kirja (Raamattu.uskonkirjat.net)
  2. Why We Wear Disguises On Purim (englanniksi)

Pesah

Wikipedia

Juutalainen pääsiäinen. Faksimile: Miniatyyri 15. vuosisadan messukirjasta joka on kuvitettu Van Eyckin koulukunnan mukaisesti. Bibl. de l’Arsenal, Th. lat., no 199.

Pesah tai pesach (hepreaksi ‏פסח‎, pesaḥ) on juutalainen juhla, josta kristittyjen pääsiäinen on saanut alkunsa. Silloin muistellaanexodusta, israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta. Pesahin vietto alkaa nisan-kuun neljännentoista päivän iltana.

Nimi pesah tulee hepreankielisestä sanasta, joka merkitsee ”kulkea ohi”. Se viittaa viimeiseen vitsaukseen, jolla Jumala koetteli egyptiläisiä, koska he eivät suostuneet päästämään israelilaisia vapaiksi. Tooran kertomuksen Jumala surmasi egyptiläiset esikoispojat ja myös eläinten esikoiset. Israelilaisten hän oli käskenyt uhrata karitsan ja sivellä ovenpielensä sen verellä. Jos ovi oli sivelty verellä, säästyivät esikoiset hengissä.

Seder pesah

Pesahin vieton keskeinen osa on seder-illallinen. Israelissaseder järjestetään vain pesahin ensimmäisenä iltana, muualla maailmassa kahtena iltana. Pesahin aikana tulee Tooran käskyn mukaan syödä happamatonta matsa-leipää, jota ei ole kohotettu. Tämä on muistona israelilaisten kiireisestä Egyptistä lähdöstä, jolloin ei ollut aikaa kohottaa leipätaikinoita. Juutalaisen teologian mukaan hapate on myös ylpeyden ja turhamaisuuden vertauskuva, jota vastoin matsa-leipä symboloi sydämen nöyryyttä.

Kosher le’pesah

Juutalaisen kalenterin nisan-kuun 14. päivän iltaan mennessä on juutalainen koti puhdistettava kaikista jauhotuotteista, koska niissä saattaisi olla hapatetta (hamets). Leipä, leivonnaiset, pastatuotteet, jauhot ja leivänmurut on hävitettävä tai lahjoitettava ei-juutalaisille.

Keittiö puhdistetaan perusteellisesti. Ruokailu- ja keittovälineet, joita käytetään ympäri vuoden, täytyy puhdistaa joko tulessa kuumentamalla tai upottamalla kiehuvaan veteen. Kuumuus pakottaa metalliastioiden huokosiin imeytyneet aineet ulos ja näin astiasta tulee kosher eli kelvollinen. Ruoka-aineet eivät voi imeytyä lasiin, joten lasiastiat vain pestään. Sen sijaan keramiikka-astioita ei voi puhdistaa materiaalin huokoisuudesta johtuen ja ne on korvattava uusilla tai laitettava erityiseen säilöön pesahin ajaksi. Monissa juutalaisissa kodeissa onkin erityinen vain pesahin ajan käyttöön tarkoitettu astiasto.

Tavallisten jauhojen ja veden sekoittamisesta pidättäydytään täysin, ettei vahingossakaan syntyisi hapatetta. Leipomiseen käytetään vain matsa-jauhoa, jota tehdään jauhetuista matsa-leivistä.

Pesah-viikon aikana kaupoista ei osteta tavallisia valmistuotteita eikä säilykkeitä, koska ne saattavat sisältäähametsia. Kosher-kaupoista ja -välittäjiltä saa erityisiä tarkastettuja kosher le’pesah-tuotteita. Esimerkiksi viini, joka on kosher le’pesah, tuotetaan erityisellä tilalla, jonka tuotantolaitteet ovat ympäri vuoden kosher le’pesah. Laitteiden monimutkaisuuden takia niiden pesah-puhdistus olisi mahdotonta, joten näissä viinivalmistamoissa henkilökunnan ruokailu tapahtuu erillisessä rakennuksessa. Itse valmistamossa ei saa nauttia ruokia lainkaan, koska hametsia (esimerkiksi leivänmuruja) saattaisi joutua vahingossa viinintuotantosysteemiin, eikä se enää olisi kosher le’pesah.

Pyhiinvaellusjuhla

Pesah on šavuotin ja sukkotin ohella yksi Toorassa säädetyistä vuotuisista pyhiinvaellusjuhlista, šaloš regalim. Termin alkuperä on heprean sana regel, joka tarkoittaa jalkaa. Kysymyksessä ovat kolme juhlaa, jolloin juutalaisten tulisi vaeltaaJerusalemin temppeliin erityisiä juhlamenoja varten.

Exoduksesta ja pääsiäisen vietosta kerrotaan toisessa Mooseksen kirjassa (2. Moos. 12).

Shavuot

Raamatussa juhlaan viitataan useilla nimillä: leikkuujuhla (חג הקציר, hag ha-katsir; 2.Moos 23:16), viikkojuhla (חג שבעות, hag šavuot; 5.Moos 10:16) ja ensimmäisten hedelmien juhla (יום הבכורים,jom ha-bikkurim; 4.Moos 28:26). Uudessa testamentissa siitä käytetään nimitystä helluntai, ja kristillinen helluntai onkin suunnilleen samaan aikaan kuin juutalaisten Šavuot.

Šavuotia vietetään sivan-kuun kuudentena päivänä. Monissa juutalaisyhteisöissä Israelin ulkopuolella sitä vietetään kahden päivän ajan.

Šavuot on pesahin ja sukkotin ohella yksi Toorassa säädetyistä vuotuisista pyhiinvaellusjuhlista, šaloš regalim. Termin alkuperä on heprean sana regel, jalka. Kysymyksessä ovat kolme juhlaa, jolloin juutalaisten tulisi vaeltaa Jerusalemin temppeliinerityisiä juhlamenoja varten.

Sadonkorjuujuhla

Muinaisessa Israelissa sadonkorjuu aloitettiin ohranleikkaamisella pesahin aikaan ja päätettiin vehnänkorjuuseenšavuotina. Šavuot oli siten viljasadon korjaamisen päättävä juhla samalla tavalla kuin sukkot päätti hedelmien sadonkorjuun. Israelilaisten käskettiin tuoda pyhäkköön maan parhaat antimet (2.Moos. 34:26, 3.Moos. 23:15-16). Nämä uhrit olivat kuitenkin vapaaehtoisia (5.Moos 16:9-10).

Tooran antamisen juhla

Šavuotina juutalaiset juhlivat sadonkorjuun lisäksi myöskymmenen käskyn vastaanottamista. Tarkasta Tooran antamisen päivästä väitellään, mutta monet rabbit uskovat sen olleen juuri sivan-kuun kuudes päivä. Raamattu kertoo israelilaisten saapuneen Siinain erämaahan uuden kuun aikaan (2.Moos. 19:1), ja rabbiinisen kirjallisuuden mukaan Jumala antoi kymmenen käskyä Moosekselle seuraavana lauantaina.

Šavuotin viettämisen perinteisiin kuuluu yön valvominensynagogassa Tooraa lukien. Tanakhista luetaan otteita tärkeimmistä kirjoista, Ruutin kirja kuitenkin kokonaisuudessaan, koska sen tarina sijoittuu sadonkorjuun aikaan. Tapana on myös koristella koti ja synagoga kasvein ja kukin.

24.9.2014 / Rosh HaShana – Jom Teruah

24.9.2014 / Rosh HaShana – Jom TeruahShalom,

Syksyn juhla-aika on alussaan. Elul-kuu vaihtuu Tishri-kuuksi. Pasunansoiton juhla alkaa keskiviikkoiltana 24.9. Israelilla on seitsemän vuotuista juhlaa, jotka sijoittuvat kolmeen pyhiinvaellusaikaan keväällä, kevätkesällä ja syksyllä, jolloin juutalaiset kokoontuvat Jerusalemiin. Jumala kutsuu itse näitä raamatullisia juhlia Herran juhliksi, ’moadim’eli ’tapaamis-, kokoontumisajoiksi’; ajoiksi, jolloin Jumala kohtaa oman kansansa kanssa.

Syksyn juhlakauden avaa Tishri-kuun ensimmäisenä päivänä Rosh HaShana, uusi vuosi ja kirjaimellisesti ’vuoden pää’.  Heprealaisessa kalenterissa alkaa vuosi 5775. Toorakalenterissa ollaan jo vuodessa6000.

Juhla tunnetaan paremmin nimellä Jom Teruah, ”pasunansoiton päivä” tai ”huudon päivä”. Sanakirjan mukaan ”teruah” tarkoittaa kovaa, riemukasta huutoa, taisteluhuutoa, raikuvaa soittoa ja hälytystä. Käännös ”pasunansoiton päivä” on siis hieman harhaanjohtava, sillä heprean oinaansarvesta tehtyä torvea tarkoittavaa sanaa”sofar” ”Jom Teruah” ei sisällä. Monet ymmärtävätkin pasunansoiton päivän olevan riemuhuudon taiherätyshuudon päivä.

Seuraavia nimiä käytetään myös Tishri-kuun ensimmäisestä päivästä:

 

Jom HaDin (Tuomion päivä)
Jom HaZikkaron (Muistamisen päivä)
Jom HaKeseh (Kätketty päivä)

http://youtu.be/-Xm7JBcE19I Nyt voit opetella hepreaa – Rosh Hashana Video


4.Moos 29:1
”Ja seitsemännessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, olkoon teillä pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako. Olkoon se teille pasunansoiton päivä (Jom Teruah).”

 

 

Tänä vuonna 2014 Rosh HaShana alkaa illalla syyskuun 24. ja loppuu 26. illalla  eli kyseessä on kahden päivän juhla, (kuuhan voi olla pimeänä 1,5-3,5 vrk ja uusi kuukausi alkaa, kun ensimmäinen ohut sirppi näkyy.) Kukaan ei siis tiedä päivää ja hetkeä, kun ensi sirppi tulee näkyviin.

 

Tishri 1. sofarit soivat koko päivän (100 kertaa). Uskotaan, että:

Taivaan portit avataan tänä päivänä.
Kuolleiden ylösnousemus tapahtuu Talmudin mukaan Rosh HaShana’na. (Rosh HaShana 166).

Raamatussa puhutaan kolmesta nimetystä pasunasta:

Ensimmäinen pasuna, Viimeinen pasuna ja Suuri pasuna. Jokaisella on erityinen päivä, johon se yhdistetään:

 

Ensimmäinen pasuna Shavuotiin, helluntaihin, (Jumalan ääni Shavuotina)
Viimeinen pasuna Rosh HaShanaan, (Jumalan ääni pasunansoiton päivänä)
Suuri pasuna Jom Kippuriin, suureen sovituspäivään. (valitut kerätään neljästä taivaan tuulesta suurena sovituspäivänä)


Rosh HaShanana puhalletaan
4 eri tyyppistä sofarin ääntä.
Tekia
Shevarim
Teruah
Tekia HaGadola
(viimeinen pasuna, joka puhalletaan pasunansoiton juhlassa. Sitä puhalletaan kovaa ja pitkään.)


  1. Moos 19: 19-20 (Shavuot)
    ”Ja pasunan ääni koveni kovenemistaan. (Tekia HaGadola) Mooses puhui, ja Jumala vastasi hänelle jylinällä (engl. voice; ääni).
    Ja Herra astui alas Siinain vuorelle, vuoren kukkulalle, ja Herra kutsui Mooseksen vuoren kukkulalle; ja Mooses nousi sinne ylös.”

 

Tuolloin ’ensimmäisen pasunan’ kuuluessa ’Herra astui alas’ ja ’Mooses nousi sinne ylös’.

 

1.Kor 15:52
”Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa;

1. Tess 4:16-17
Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin;

Näissä kohdissa ’viimeinen pasuna’ on myös Tekia HaGadola, joka on viimeinen pasuna, jota puhalletaan Rosh HaShanana.
On kaksi kertaa, kun Jumala itse puhaltaa pasunaa: Ensimmäinen kerta Shavuotina (2. Moos 19:19-20) ja viimeinen kerta voisi hyvinkin olla juuri Rosh HaShanana (1. Tess 4:16,17).
Koko Elul-kuun ajan (Tishriä edeltävä kk) pasunoita puhalletaan muina paitsi viimeisenä päivänä, koska paljon Rosh HaShanassa on kätkettyä ja salattua, siksi ei haluta, että Jumalan vihollinen huomaa Rosh HaShanan saapumisen.

http://youtu.be/9J2F7Y4p1D8 THE MONTH OF ELUL – SELICHOT & TESHUVAH

 

Jesaja 26: 19 – 20
19 Mutta sinun kuolleesi virkoavat eloon, minun ruumiini nousevat ylös. HERÄTKÄÄ ja riemuitkaa, te jotka tomussa lepäätte, sillä sinun kasteesi on valkeuksien kaste, ja maa tuo vainajat ilmoille.
20 Mene, kansani, KAMMIOIHISI  ja sulje OVET jälkeesi,LYMYÄ hetkinen, kunnes VIHA on ohitse mennyt.

Näissä jakeissa on mielenkiintoisia sanoja:

 

’Herätkää’ – Jom Teruah’ia kutsutaan Huudon päiväksi
’Kammioihisi’ – kammio kuin ’hääkammio, -huone
’Ovet’ Matt. 25:10


”Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.”
’Lymyä’ – (kätkeytyä) Jom HaKeseh, Kätkeytymisen päivä
’Viha’ – tuomioiden aika

Jom Teruah, Jom HaKeseh sisältävät nämä sanat:
– herätä – ’Huudon päivä’ (kuolleiden herääminen, ylösotto)
– lymytä, kätkeytyä – ’Kätkeytymisen päivä’ (kammiossa)

 

On siis selvää yhtäläisyyttä Jesaja 26:19-20 ja Jom Teruahin välillä.

Jesaja jatkaa, mitä sitten maan päällä tapahtuu kuljettaessa kohti viimeistä sotaa, Harmageddonin taistelua:

Jesaja 26:21
 Sillä katso, Herra lähtee asuinsijastaan kostamaan maan asukkaille heidän pahat tekonsa, ja maa paljastaa verivelkansa eikä surmattujansa enää peitä.”

Rosh HaShana’na uskotaan taivaan portin olevan avoinna. Muinaisissa juutalaisissa häissä, kun sulhanen tuli hakemaan morsianta, hänen tuli hakea morsian kotoa ja tuoda isänsä kotiin ja tätä kutsuttiin ”Nisuin” eli ”Kotiin haku”. Nisuin tulee sanasta, jonka merkitys on ’nostaa ylös, noukkia’.
Kun he saapuivat sitten isän kotiin, niin he olivat keskenään 7 päivää hääkammiossa. (seitsemän ahdistuksen vuoden aika?)

Jesajan ’mene kansani kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi” kuulostaa häiltä. Heitä kehoitetaan sulkemaan ovet jälkeensä.

 

10 neitsyen -vertaus: Matt. 25:10 ”….menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin.”

Psalmi 27:5
”Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle”.

 

Rosh HaShana on Jom HaKeseh, ”Kätkeytymisen päivä”

Rosh HaShana on ’Kätkeytymisen päivä’ siksi, että se osuu aina uudenkuun päiväksi. Uudenkuun päivääjuutalaisuudessa kutsutaan ’kätketyksi päiväksi’.

Tarvitaan kaksi todistajaa julistamaan uusi kuu alkaneeksi (kun ensimmäinen ohut sirppi näkyy). Siksi Rosh HaShana on kaksipäiväinen ja päivää kutsutaan myös ”Siitä päivästä ja hetkestä ei kukaan tiedä”.

Matteus 25:6
”Mutta yösydännä kuului huuto: ’Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.”

”Huuto” voidaan kääntää myös täsmälleen ”teruah”, (Jom Teruah)

”Mene, kansani, KAMMIOIHISI  ja sulje OVET jälkeesi ”

Ilm. 4:1 Johannes näkee oven avoinna taivaassa ja sitten hänet nostetaan ylös:

Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan minulle, sanoi: ”Nouse ylös tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva”. 

Psalmi 81:3
”Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi.”

 

Kolossalaiskirje 2: 16-17
”Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.”

Tiedämme jo, että Jumalan asettamat juhlapäivät ovat profetaalisia, ”tulevaisten varjo”.
Viimeisin profetaalisesti täyttynyt juhla oli seurakunta-ajan alussa, helluntai, Shavuot, ja seuraava olisi siis täyttymisvuorossa Rosh HaShana. Päättyykö Rosh HaShanana seurakunta-aika?

1. Tess. 4:13-18
”Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole.

Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.

Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. 

 

Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.

Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.”

1.Kor 15:51-52
”Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.”

 

 

Rosh HaShanan yksi nimi on Jom HaZikaron – Muistamisen päivä

Rosh HaShanana rabbiinisessa juutalaisuudessa uskotaan, että Jumala avaa ”kolme taivaallista kirjaa” –
Elämän kirja niille, joiden teot ovat olleet hyvät,
Kuoleman kirja niille, joiden teot täysin pahat ja
yksi siltä väliltä niille, joiden tapaus siirtyy 10 päivän päähän, Jom Kippurina ratkaistavaksi, jotta nämä voisivat vielä tehdä parannuksen.

Jom Kippurina sitten nimi siirtyy lopullisesti joko elämän tai kuoleman kirjaan.

Ilm. 3:5
”Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä.”

Rosh HaShanana tervehditään ”Shana tova tikatevu”(Olkoon nimesi kirjoitettuna elämän kirjaan)
Jom Kippurina”Chatima tova” (Olkoon kohtalosi ratkaistu, sinetöity hyvin elämän kirjassa)

 

Ilm. 20:12
”Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.”

 

Malakia 3:16-17, kertoo, että taivaassa on muistokirja:
”Silloin myös Herraa pelkääväiset puhuvat toinen toisensa kanssa, ja Herra tarkkaa ja kuulee; ja muistokirjakirjoitetaan hänen edessänsä niiden hyväksi, jotka Herraa pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät.
Ja he ovat, sanoo Herra Sebaot, sinä päivänä, (Jom HaZikaron) jonka minä teen, minun omaisuuteni. Ja minä olen heille laupias, niinkuin mies on laupias pojallensa, joka häntä palvelee.”
Jae 18: ”Ja te näette jälleen, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa, ja sen, joka ei häntä palvele.”

Seuraava on osa rukouksesta, jota rukoillaan Rosh HaShanana:

Me juhlimme tämän päivän juhlavaa pyhyyttä, kuinka mahtava ja pelottava se onkaan. Tänä päivänä hallituksesi koroitetaan, valtaistuimesi vahvistetaan armolla ja Sinä istuudut sille totuudessa. Totisesti Sinä yksin olet tuomari, välittäjä, oikea arvioija, todistaja, muistiin merkitsijä, sinetöijä, kirjoittaja ja huomioija; ja Sinä muistat kaikki unohdetut teot.

Sinä avaat muistojen kirjan ja siellä on kaikki, jokaisen nimi on siellä.”

 

Daniel 7:9-10
”Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta.
Tulivirta vuoti, se kävi ulos hänestä; tuhannen tuhatta palveli häntä, ja kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Oikeus istui tuomiolle, ja kirjat avattiin.”

Ilmestyskirja 5:9-11
” ja he veisasivat uutta virttä, sanoen: ”Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista
ja tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä”.
Ja minä näin, ja minä kuulin monien enkelien äänen valtaistuimen ja olentojen ja vanhinten ympäriltä, ja heidän lukunsa oli kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja tuhat kertaa tuhat,


Tätä ennen ilm.kirjassa tapahtunut:

Ilm. 3:10
”Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat.” (Filadelfian srk)

Ilm. 4:1
Johannes näkee oven avoinna taivaassa ja sitten hänet nostetaan ylös:

”Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan minulle, sanoi: ”Nouse ylös tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva”.

SHANA TOVA VE METUKA! שנה טובה ומתוקה (Hyvää ja Makeaa Uutta Vuotta)

 

Sofar soi Jom Teruah’in / Rosh HaShanan aikana. Kerran kuulemme pasunan äänen, kun meidät noudetaan hääjuhlaan.

 

Meidät on kutsuttu olemaan vartijoita muurilla rukouksessa ja ylistyksessä Jerusalemin ja Israelin puolesta ja myös valvomaan. Seuraavassa laulussa muistutus tästä:

 

http://www.youtube.com/watch?v=pY3yisnyjz4 On your walls O Jerusalem; Jesaja 62:6-7

 

Sinun muureillesi, Jerusalem, minä asetan vartijat; älkööt he milloinkaan vaietko, ei päivällä eikä yöllä. Te, jotka ylistätte Herraa, älkää itsellenne lepoa suoko.
Älkää antako hänelle lepoa, ennenkuin hän on asettanut ennallensa Jerusalemin, tehnyt sen ylistykseksi maassa.

 

Elul-kuu – kohti pasuunansoiton juhlaa

Elul-kuu – kohti pasuunansoiton juhlaa

Shabat Shalom,

Mutta minun kansani, jota kutsutaan minun nimelläni, nöyrtyy ja rukoilee ja etsii minun kasvojani ja kääntyy pahoilta teiltään, niin minä kuulen taivaassa, annan anteeksi sen synnit ja teen sen maan jälleen terveeksi.2 Aikakirja 7:14

Jos sinä silloin, kun tämä kaikki sinua kohtaa, siunaus tai kirous,
jotka minä olen asettanut sinun valittavaksesi, painat sen sydämeesi kaikkien kansojen keskellä, joiden luo Herra, sinun Jumalasi, on sinut karkoittanut,
ja palajat Herran, sinun Jumalasi, tykö ja kuulet hänen ääntänsä kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, sinä itse ja sinun lapsesi, kaikessa, niinkuin minä tänä päivänä sinua käsken,
niin Herra, sinun Jumalasi, kääntää sinun kohtalosi ja armahtaa sinua; Herra, sinun Jumalasi, kokoaa sinut jälleen kaikista kansoista, joiden sekaan hän on sinut hajottanut.
5. Moos 30:1-3

Keskiviikkoiltana 27.8. alkoi kuudes heprealainen kuukausi; ELUL,joka aloittaa 40 päivää kestävän KATUMUKSEN eli TESHUVAnajanjakson. Tämä ajanjakso huipentuu JOM KIPPURIIN eli suureen sovituspäivään, joka on seitsemännen kuukauden kymmenentenä päivänä (Tishri 10). Tänä vuonna päivä osuu lokakuun 3. päivän illan ja 4. päivän illan väliin.

Kymmenen päivää aikaisemmin on pasuunansoiton päivä eli JOM TERUAH, jota vietetään seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä (=Rosh Chodesh, Tishri 1.)
http://www.jkidphilly.org/sites/default/files/uploaded_images/Resources/elul1.jpg  http://www.hebrew4christians.com/About_HFC/Site_News/Archive-2009/elul-timeline2.jpg

Jom Teruahin shofarin soiton, ja Jom Kippurimin shofarin soiton välillä on kymmenen päivää, joita kutsutaan kymmeneksiKunnioittavan Pelon (engl. Days of Awe) päiväksi eli HAJAMIM HANORAIM. Näiden kymmenen päivän aikana Israelissa keskitytään tutkimaan oman sydämen tilaa ja kadutaan – Teshuva – sitä, miten on rikottu Jahven käskyjä vastaan.

http://www.hebrew4christians.com/Holidays/Fall_Holidays/Elul/elul-time2.gif

Elul-kuu siis aloittaa shofareihin puhaltamisen jakson ja samalla elul-kuu on erityistä oman vaelluksen tutkimisen aikaa; parannuksenteon ja ihmissuhteiden korjaamisen aikaa kuin myös oman Jumala-suhteen syventämisen aikaa ennen uuden vuoden alkua.

Herra sanoo Haggai 1:7 – Ottakaa vaari teistänne.

Kuun alku oli keskiviikkona 27.8, jos katsotaan raamatullisesti uudenkuun ensimmäisen sirpin paljaalla silmällä näkymisen mukaan.

Hillelin kalenterissa, jota käytetään virallisesti, kuukaudet on etukäteen merkitty ja elul-kuu alkoi jo päivää aiemmin tiistai-iltana 26.8.Siviilikalenterissa elul on viimeinen kuukausi, mutta raamatullisessa kalenterissa kuudes.

http://www.hebrew4christians.com/About_HFC/Site_News/Archive-2012/August/120days.gif

Jom HaKippurim on Raamatullisen Kalenterin PYHIN päivä . Se oli ainoa päivä, jolloin Ylipappi, ja ainoastaan hän, sai astua Kaikkein Pyhimpään, Kodesh HaKodashim, mukanaan virheettömän vuohipukin verta Israelin syntien sovitukseksi, sen jälkeen, kun hän oli uhrannut virheettömän mullikan omien syntiensä sovitukseksi.

Elul-kuu edeltää Jom Teruahia ja näitä kymmentä Jamim Noraim – pelon päivää. Koko kuukausi Israelissa on omistettu katumukselle, anteeksiannolle ja sovinnonteolle naapurien, perheenjäsenten, ystävien ja kaikkien Israeliin kuuluvien kanssa. Ihmiset ovat erityisen ystävällisiä, kun Herran pelko valtaa heidät ja valmistaa heitä Suurta Sovituspäivää,Jom Kippuria, varten, jolloin päätetään, kirjoitetaanko heidän nimensäElämän Kirjaan ja sallitaanko heidän siis elää eteenpäin. Ihmiset miettivät omia syntejään, väärintekemisiään ja epäilyksiään ja ovat siksi pehmeämpiä, lempeämpiä ja halukkaampia auttamaan toinen toistaan. Mietitään myös omaa hengellistä elämää. Hyvä aika Pyhän Hengen vuodatukselle Israeliin!

Pasuunansoiton juhla (Jom Teruach) on tishri-kuun 1. päivä (25.9.), joka samalla on siviilikalenterin uusi vuosi, Rosh HaShana.

Rosh HaShanan aatto on keskiviikkoiltana, 24.9. v. 2014
Katumuksen (teshuva) kuukausi
Sana shuv tarkoittaa kääntyä ympäri siitä, mikä on pahaa Jumalan luo ja Häntä seuraamaan. Näin Herra puhuu myös pohjoiselle Israelille:Palaja!
”Mene ja julista nämä sanat pohjoiseen päin ja sano: Palaja,sinä luopiovaimo Israel, sanoo Herra; minä en enää synkistä teille kasvojani, sillä minä olen armollinen, sanoo Herra, enkä pidä vihaa iankaikkisesti.”
Jer 3:12

 
Jumalani, luo minuun puhdas sydän ja uudista vahvaksi henki minun sisimmässäni.
Psalmi 51:12

ELUL, joka on muinainen akkadilainen sana ja tarkoittaa ”sadonkorjuu” ja muistuttaa aramealaista juuriverbiä ”etsiä”.

TISHRI-kuun Rosh HaShana, uusi vuosi, aloittaa sovituksen jakson.
Mooses palasi Siinain vuorelle Elul-kuun aikana (kultaisen vasikan tapahtuman jälkeen) ollen siellä 40 päivää: 1. Elul – Jom Kippur, 10. tishri, anoen, että JHVH antaisi anteeksi kultaisen vasikan synnin.
(2. Moos. 32)

2. Moos. 34:27–28

Ja Herra sanoi Moosekselle: ”Kirjoita itsellesi nämä sanat, sillä näiden sanojen mukaisesti minä olen tehnyt liiton sinun ja Israelin kanssa”.
Ja hän oli siellä Herran tykönä neljäkymmentä päivää janeljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta. Ja hän kirjoitti tauluihinliiton sanat, ne kymmenen sanaa.
Ja kun Mooses astui alas Siinain vuorelta ja hänellä vuorelta alas astuessaan oli kädessänsä kaksi laintaulua, ei hän tiennyt, että hänen kasvojensa iho oli tullut säteileväksi hänen puhuessaan Herran kanssa.
Israelin kansa kohtasi erämaassa armon, kun Herra antoi uudet laintaulut. Elul on armon ja anteeksiannon aikaa: 2 Moos. 34.6-7

”Ja Herra kulki hänen ohitsensa ja huusi: ”Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa,
joka pysyy armollisena tuhansille, joka antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit, mutta ei kuitenkaan jätä rankaisematta, vaan kostaa isien pahat teot lapsille ja lasten lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen”.


Sana sanoo myös:
”Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi.”  Matt 6:14”Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne.” Mark 11:25

Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.” Luuk 6:37

Elul-sanan numeroarvo on 67. Sama numeroarvo on sanalla ”bina”בינה, sana, mikä tarkoittaa viisautta ja ymmärrystä. Elul-kuu on annettu, että voimme kasvaa viisaudessa, että voisimme nähdä, missä olemme Jumalan armon ja oikeuden suhteen. Anteeksiannon tulisi alkaa aina omassa sydämessämme, jopa ennen kuin meitä satuttanut pyytää anteeksi.

Jeshua sanoo Matt 18:21-22:
”Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: ”Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?”
Jeesus vastasi hänelle: ”Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaanseitsemänkymmentä kertaa seitsemän.”
 

70×7 tekee 490. Mistä tämä luku on tuttu? Profeetta Daniel oli Juudan kunkaallisen suvun jäsen. Kun Babylonian kuningas Nebukadnessarhyökkäsi ensimmäisen kerran Jerusalemiin v. 605 eKr., hän otti muiden kuninkaallisen suvun jäsenten mukana nuoren Danielin vangikseen. Herra salli tämän Juudan pakkosiirtolaisuuden rangaistuksena sen pitkäaikaisesta synnistä ja tottelemattomuudesta. Babyloniassa ollessaan Daniel huomasi Jumalan sanassa lupauksen (Daniel 9:2):

”…hänen (Daarejaveksen) ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioinaseitsemänkymmentä vuotta.”

Jeremia 25:7-12

Mutta te ette kuulleet minua, sanoo Herra, ja niin te vihoititte minut kättenne töillä, omaksi onnettomuudeksenne.
8. Sentähden näin sanoo Herra Sebaot: Koska te ette ole kuulleet minun sanojani,
9. niin katso, minä lähetän sanan, minä nostan kaikki pohjanpuolen kansanheimot, sanoo Herra, sanan Nebukadnessarille, Baabelin kuninkaalle, palvelijalleni, ja tuon heidät tätä maata ja sen asukkaita vastaan ja kaikkia näitä ympärillä olevia kansoja vastaan. Ja nämä minä vihin tuhon omiksi ja teen heidät kauhistukseksi, ivan vihellykseksi ja ikuisiksi raunioiksi.
10. Minä hävitän heidän keskuudestaan riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja huudon morsiamelle, käsikivien äänen ja lampun valon.
11. Niin koko tämä maa tulee raunioiksi, autioksi, ja nämä kansat palvelevat Baabelin kuningasta seitsemänkymmentä vuotta.
12. Mutta kun seitsemänkymmentä vuotta on täyttynyt, niin minä kostan Baabelin kuninkaalle …”

   

Jerusalemin tuho alkoi v. 586 eKr., kun Nebukadnessar kolmannen kerran hyökkäsi kaupunkiin (aiemmin v. 605 ja 597 eKr., jolloin Jerusalem ja Temppeli vielä jäivät tuhoamatta) v. 586 eKr hän tuhosi kaupungin ja poltti Salomonin Temppelin maan tasalle. Temppeli oli tuhottuna aina vuoteen 516 eKr., jolloin Persian Daarejaveksenhallintakaudella taas rakennettiin.

Kun Daniel huomasi Jeremian profetiassa vuosien luvun 70 täyttyvän, hän meni polvilleen rukouksessa. Kun hän rukoili, Herra lähetti arkkienkeli Gabrielin hänen luokseen antamaan viisautta ja ymmärrystäkoskien tulevia tapahtumia. Olisi toinen profetia, joka vaikuttaisi juutalaisiin ja Jerusalemiin. Sitä kutsutaan yleisesti Danielin 70 vuosiviikon profetiaksi  

Daniel 9:23-24
Kun sinä aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä (Gabriel) olen tullut sitä ilmoittamaan; sillä sinä olet otollinen. Käsitä siis se sana ja ymmärrä näky.
Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan.”
Tämä 70 viikon jakso (70 viikkoa x 7 päivää = 490 profeetallista vuotta) alkaisi ”säädöksestä” , joka virallisesti päätti 70 v. pakkosiirtolaisuuden. Nehemia kirjoittaa:

Nehemia 2:2-6

”…sanoi kuningas (Artahsastan) minulle: ”Minkätähden sinä olet niin murheellisen näköinen? Ethän ole sairas; sinulla on varmaan jokin sydämensuru.” Silloin minä peljästyin kovin,
mutta minä sanoin kuninkaalle: ”Eläköön kuningas iankaikkisesti.Kuinka minä en olisi murheellisen näköinen, kun se kaupunki, jossa minun isieni haudat ovat, on autio ja sen portit tulella poltetut?”
Kuningas sanoi minulle: ”Mitä sinä siis pyydät?” Niin minä rukoilin taivaan Jumalaa
ja sanoin kuninkaalle: ”Jos kuningas hyväksi näkee ja jos olet mielistynyt palvelijaasi, niin lähetä minut Juudaan, siihen kaupunkiin, jossa minun isieni haudat ovat, rakentamaan sitä uudestaan”.
Niin kuningas kysyi minulta, kuningattaren istuessa hänen vieressään: ”Kuinka kauan sinun matkasi kestäisi ja milloin voisit palata?” Kun siiskuningas näki hyväksi lähettää minut, ilmoitin minä hänelle määrätyn ajan.

Tästä 70 vuosiviikosta on toteutunut jo 69 vuosiviikkoa. Enää viimeinen vuosiviikko 7v. on jäljellä ja sen alku on hyvin lähellä. Viimeistä vuosiviikkoa kutsutaan ahdistuksen ajaksi.

Daniel 12:1-4

Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat.
Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen.
Ja taidolliset loistavat, niinkuin taivaanvahvuus loistaa, ja ne, jotka monta vanhurskauteen saattavat, niinkuin tähdet, aina ja iankaikkisesti.
Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.

Viimeinen ja 70. vuosiviikko alkaa, kun Antikristus, pitäisi olla;”vahvistaa liiton monien kanssa”eikä kuten v. 1933, 38 käännöksessä ”tekee liiton raskaaksi monille”.

Daniel 9:27

”Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.” 

New King James:
”Then he shall confirm a covenant with many for one week…”

Näin siis luku 490 (70×7) tulee luvusta 7 (hengellinen täydellisyys) ja luvusta 70 (täydellinen hengellinen järjestys, myös tuomion mitan luku).

Kun Jeshua kehoitti meitä antamaan anteeksi 70×7, niin sillä on syvällinen merkitys.

Elul-kuukausi on meille kaikille erinomainen aika tutkia sydäntämme, ettei mikään katkeruuden juuri ole päässyt siellä kasvamaan. On nöyryyttä pyytää anteeksi ja tunnustaa, että on ollut väärässä tai toiminut väärin ja on nöyryyttä antaa anteeksi. Näin murramme ylpeyden kahleen yltämme ja toisen yltä ja pääsemme vapaaksi. 

Gath Hepher aerial from south, 122-02tb_psp
Luku 40 raamatussa:
Elul-kuu alkaa 40 päivän parannuksenteko ajanjakson. Luku 40 on mainittu 146 kertaa ramatussa ja liittyy useimmiten koetuksen aikaan.
– Jeshua paastosi 40 päivää Juudean erämaassa kasteen jälkeen ennen palvelutehtävänsä alkua.
– Heprealaiset vaelsivat 40 v. erämaassa
– Mooses paimensi Jetron lampaita Midianin maassa 40 v. ennen kutsua johtaa israelilaiset Egyptin orjuudesta.
Mooses myös paastosi kaksi kertaa 40 päivää ja yötä Siinailla, kun kansa sai lain Jumalalta.
– Joona antoi Niinivelle 40 päivän varoituksen, jona aikana kansalla oli aikaa tehdä parannus.
– Nooan päivinä satoi 40 päivää ja yötä tulvavesien tuomitessa maan ihmiset.

Sekä Mooses että Jeshua paastosivat 40 päivää, kun he olivat Herran edessä koetusajassa. 40 v. joutuivat israelilaiset harhailemaan erämaassa Jumalan tuomion tähden.

Siksi, kun näemme, että Jumala käyttää lukua 40 koetuksen tai tuomion aikamääränä, niin voimme ottaa tämän Elul kuukauden aina Jom Kippuriin; 10. Tishri-kuuta, vakavasti myös omassa elämässämme, vaikkakin aina kaikkina päivinä ja aikoina meidän tulee pitää sydämemme puhtaina ja elää anteeksiannossa. Sanasta luemme, ettäHerran juhla-ajat ovat ”tulevaisen varjo”, kuin kenraaliharjoituksia tulevasta täyttymyksestä, niin tiedämme silloin, että näihin aikoihin kätkeytyy siten profetaalista merkitystä.
     
Useimpina Elul-kuun päivinä (paitsi sapattina ja elulin viimeisenä päivänä) puhalletaan shofariin kutsuna; ”herätyshuutona”, parannukseen. 

Psalmia 27 luetaan aamu- ja iltapäivärukousten aikaan. Tämä Psalmi on hyvin ajankohtainen:

Daavidin virsi. Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä
pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen!

2. Kun pahat käyvät minun kimppuuni, syömään minun lihaani, niin he, minun ahdistajani ja vihamieheni, kompastuvat ja kaatuvat.
3. Vaikka sotajoukko asettuisi minua vastaan, ei minun sydämeni pelkäisi; vaikka sota nousisi minua vastaan, siinäkin minä olisin turvassa.
4. Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä.
5. Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle.
6. Niin kohoaa nyt minun pääni vihollisteni yli, jotka minua ympäröivät, ja minä uhraan riemu-uhreja hänen majassansa, Herralle minä veisaan ja soitan.
7. Herra, kuule minun ääneni, kun minä huudan, armahda minua ja vastaa minulle.
8. Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: ”Etsikää minun kasvojani”. Herra, minä etsin sinun kasvojasi.

9. Älä kätke minulta kasvojasi, älä työnnä vihassa pois palvelijaasi. Sinä olet minun apuni, älä minua jätä, älä minua hylkää, pelastukseni Jumala.
10. Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt, niin Herra minut korjaa.
11. Neuvo, Herra, minulle tiesi ja johdata minua tasaista polkua minun vihamiesteni tähden.
12. Älä anna minua alttiiksi ahdistajaini vimmalle, sillä väärät todistajat nousevat minua vastaan ja puuskuvat väkivaltaa.
13. Mutta minä totisesti uskon näkeväni Herran hyvyyden elävien maassa.
14. Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa.
 

http://youtu.be/wMZkqhZFVqc Psalm 27, ”ADONAI Ori” The L-RD is My Light

ELUL: Olen rakkaani oma
1. Juutalaisessa traditiossa sana voidaan tehdä lauseeksi alkukirjainten mukaan: Elul אֱלוּל
 näin olisi ”Et Lebabcha V’et Lebab”
 

”Ja Herra, sinun Jumalasi, ympärileikkaa sinun sydämesi ja sinunjälkeläistesi sydämet, niin että rakastat Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, että eläisit.” 5 Moos. 30:6
Sinun sydämesi ja sinun jälkeläisesi sydämet” on hepreaksi: Elul  אתלבבל ואת לבבאלול 

Paavali kirjoittaa sydämen ympärileikkauksesta Hengessä, Room 2:28-29”Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu;
vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.”
 
        

2. Ani L’Dodi V’Dodi Li

Minä olen rakkaani oma, ja rakkaani on minun – hän, joka paimentaa liljojen keskellä.” Laulujen laulu 6:3

Hepreaksi tämä on Elul  אני לדודי ודודי לי = אלול

Elul on siis kuukausi, jolloin sydämemme valmistautuu kohtaamaan Ylkämme. Meidän tulee hoitaa rakkaussuhdettamme Jeshuaan, ”rakkaaseen”, josta Laulujen laulu puhuu.
Ja miten me hoidamme sitä? Aivan kuten maallisessa avioliitossa rakkautta hoidetaan: Viettämällä aikaa yhdessä, olemalla avoin ja rehellinen, korjaamalla ja tekemällä parannusta toista murehduttavista tai satuttavista asioista, pyytämällä ja antamalla anteeksi.
3. Ish L’re’ehu U’Matanot L’Evjonim ”… lähetettävä toisilleen maistiaisia ja köyhille lahjoja.” Ester 9:22
ימִשְׁלחַ מָנוֹת אִישׁ לרֵעֵהוְּ וּמַתָּנוֹת לָֽאֶבְיוֹנִֽים
Elul liittyy myös köyhien ja tarvitsevien muistamiseen. Juutalaisuudessaystävällisyyden teot ovat kuin ”pilarit, joiden varassa sana seisoo” ja näin sanoo myös Jaakob kirjeessään 2:17-20

Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
Joku ehkä sanoo: ”Sinulla on usko, ja minulla on teot”; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.
Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.
Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?
Elul osoittaa myös tulevaisuuteen, tulevaan vapautukseen ja Messiaaseen. Jeshua HaMashiach on Israelin (ja koko maailman) ainoa todellinen toivo. Tätä me rukoilemme, että tänäkin syksynä, 40 päivän sydämen ja Sanan tutkimisen aikana Israelissa, silmät ja sydämet avautuisivat näkemään Jeshuan kirjoituksissa.
Elul oli aika, jolloin ”kuningas on pellolla” ja toisin, kun ollessaan palatsissaan, ”kuka vain halutessaan saattoi tavata hänet ja kuningas otti hymyillen jokaisen vastaan.” Tämäkin osoittaa, että Herra on lähellä ja kutsuu meitä luokseen. Hänellä ei ole vastaanottoaikoja, vaan on aina tavattavissa ja aina Hänellä on aikaa meille, jokaiselle asialle. Kun tulemme Hänen luokseen, Hän hymyilee.
Lähde:Sirkku Saba    http://www.reinosav.net/Elul-kuu-ja-pasunansoitto.html

10-valtio liitto

Lopun ajan kymmenen kuningasta, ja Israelia vastaan sotivat kansat ja valtiot

Pohjoisen kuningas voisi olla Syyria tai Turkki tai näiden valtioliitto. (Dan 11:36-45.) Turkki on se alue, mistä Goog ja Maagog hyökkäävät Israeliin tuhannen vuoden rauhan ajan valtakunnan lopussa. (Ilm 20:4-10; Hes 38. ja 39. luvut) Nämä alueet kuulunevat jo ennen Kristuksen toista tulemusta Lähi-idässä (Keski-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa) valtaan nousevaan pedon valtakuntaan (islam). Sen kanssa pedon valtakuntaan kuuluu muitakin valtioita, jotka voimme nimetä jo nyt: (ehdokkaita)

  • 1. Turkki eli Goog ja Maagog, Pohjoisen kuningas (Hes 38:1-6; Dan 11:36-45.)
  • 2. Syyria, muinainen Assyria ja Kreikan jälkeen valtaan noussut pohjoisen kunigas, seleukidit (Seleukos I:n jälkeinen hallitsijasuku 312 eKr →) (Hes 38:1-6.)
  • 3. Libya eli Raamatun Puut (Dan 11:43; Hes 38:5.)
  • 4. Sudan eli Raamatun Etiopia tai Kuusin maa (Dan 11:43; Hes 38:5.)
  • 5. Libanon eli Tyyro, Gebal ja Siidon (Psa 83:7,8.)
  • 6. Palestiina ja Gazan kaista eli filistealaiset (Psa 83:7,8.)
  • 7. Jordania eli Edom, Mooab ja Ammon (Dan 11:41; Psa 83:7,8.)
  • 8. Saudi-Arabia eli ismaelilaiset ja osa Edomia (idumealaiset) (Psa 83:7,8.)
  • 9. Iran eli Persia (Meedia ja Persia) (Psa 83:9; Hes 38:5.)

isis

isis-islamic-state

 

Psalmissa 83 on kymmenen kuningasta määritelty lähelle Israelin valtiota. (Psa 83:3-9.) Katso kuvaa artikkelista Seven Empires, Ten Invaders:
http://www.sevenempires.benkeshet.com/prophecy/ten_invaders.htm

 

cma35psalmi83

 

Ei peräkkäisiä maailmanvaltoja vaan yksi merestä nouseva peto

Danielin kirjan seitsemännen luvun pedot eivät ole Hanoch Ben Keshetin tulkinnan mukaan peräkkäin hallinneita maailmanvaltoja. Perinteisen tulkinnan mukaan ne olisivat olleet Babylonia (leijona ja kotkan siivet), Meedo-Persia (karhu), Kreikka (leopardi/ pantteri) ja Rooma (erilainen kuin muut, hirmuinen, kymmenen sarvea, vrt. Dan 7:4-8,17-25; Ilm 17:12-18.). Ne eivät ole kuitenkaan Ben Keshetin mukaan peräkkäisiä jo kukistuneita valtakuntia. Ne ovat yksi ja sama yhdellä kertaa ilmestyvä petovaltakunta, jossa on erityisesti neljä kuningasta muita tärkeämmässä roolissa lopun ajan sodassa Israelia vastaan. Nämä neljä kuningasta ovat ehkä seuraavat: Turkki, Syyria, Irak ja Iran. Näistä yksi on lopun ajan kasvoiltaan röyhkeä petokuningas, joka on taitava juonissaan ja hän aiheuttaa tuhoa pyhien kansalle eli Israelille keskellä rauhaa. (Ilm 13:2,3,12; Dan 8:22-25.) Hän voi olla Turkin tai Syyrian johtaja tulevina vuosina. Turkki on Maagogin ja Googin asuinsija, joten se on osa pedon valtakuntaa, koska Goog ja Maagog hyökkäävät Israeliin. (Hes 38 ja 39; Dan 11:36-45.)

Pedon valtakunnan neljä erityistä kuningasta voivat olla myös idästä tulevia kuninkaita kuten Iran, Afganistan, Pakistan, Intia ja Indonesia. Näistä saadaan kasaan 200 miljoonan sotilaan armeija, joka hyökkää kuivuneen Eufratin ylitse Israelia vastaan. (Ilm 9:13-21; 16:12-21.) Itse en tähän tulkintaan kuitenkaan usko, enkä ole varma siitä, onko ratsuväen lukumäärä 200 miljoonaa. Raamatun kielellä tällä suurella luvulla ilmaistaan ehkä erityisen suurta lukumäärää, mutta ei välttämättä tarkkaa lukua.

Pohjoisen kuningas eli Syyrian/ Turkin johtama liittoutuma kukistaa tai oikeammin alistaa valtaansa kolme kuningasta. (Dan 7:20,24.) Nämä kolme alistuvaa kansaa tai kuningasta voivat olla Edom, Mooab ja pääosa ammonilaisista jakeen Dan 11:41 mukaan, sillä ne säästyvät pedon hyökkäykseltä. Nämä kansat sijoittuvat nykyisen Jordanian alueelle. On siis mahdollista, että Turkki, Syyria, Libya, Sudan ja Saudi-Arabia alistavat Jordanian valtansa alle, jotta saavat käyttää sen maa-aluetta hyökkäykseen Israelia vastaan. Hyökkäykseen yhtyvät samalla ”idän kuninkaat” (Ilm 16:12-18.) ja Assyria (Syyria) Eufrat-virran kuivuessa, niin että sen ylitse voidaan kulkea jalkaisin.

Turkki tai Syyria lähtee sotaan Egyptiä eli Danielin kirjan Etelän kuningasta vastaan aikojen lopulla. (Dan 11:40-45.) Tämä profetia ei ole vielä toteutunut. Egypti estää Libyaa ja Sudania osallistumasta ”Pohjoisen kuninkaan” (Turkki ja Syyria) liittoutuman hyökkäykseen Israelia vastaan. Pohjoisen kuningas juonii petosta Israelia vastaan rauhan keskellä. (Dan 8:23-25.) Israel tavoittelee rauhaa ja lopulta sellainen saadaan aikaan, mutta sillä kustannuksella, että Israelista tulee haavoittuvainen arabimaiden edessä. Islamistit eivät solmi koskaan pysyvää rauhaa vihollistensa kanssa. He tyytyvät väliaikaiseen rauhaan, jotta voivat vahvistaa rivejään ja tuhota sen jälkeen petollisesti vastustajansa viimeiseen määrään asti. Israelin ja Lähi-idän rauhanneuvottelut ovat farssi, mikä päättyy muslimien valtaisaan hyökkäykseen rauhassa elävää ja suojatonta Israelin kansaa vastaan. (Hes 38:11.)

Pohjoisen kuningas (Syyria/Turkki) käy sotaa ja jakaa maata muille kuninkaille. (Dan 11:39.) Psalmin 83 Tyyro (Libanonissa), Edom, Mooab ja Ammon (Jordania) ynnä filistealaiset (Gazan kaista Israelissa ja Palestiinalaisvaltio) ovat mukana kymmenen kuninkaan liitossa ja hyökkäyksessä Israelia vastaan. (Psa 83:3-9; Dan 7:4-8,17-25; Ilm 17:12-18.) Nämä saavat vallan lyhyeksi ajaksi yhdessä pedon eli Pohjoisen kuninkaan (Syyria/Turkki) kanssa ja vihaavat porttoa, joka on siis kuva Jerusalemista ja Israelista, juutalaisista. He tuhoavat lopulta Israelin ja valloittavat Jerusalemin kaupungin. (Ilm 18:6-21; Sak 14:1ss.) Jerusalemin naiset raiskataan ja puolet kaupungin väestä viedään pakkosiirtolaisuuteen. (Sak 14:1,2.)

Katso artikkeli Seven Empires – Ten Invaders,
http://www.sevenempires.benkeshet.com/prophecy/ten_invaders.htm

Alkuperäinen lähde kokonaisuudessaan:      http://www.kolumbus.fi/~w462389/loppu/ilm.htm

 

 

 

 

Hanoch Ben Keshet:
Seven Empires and the Promised Kingdom of God
http://www.sevenempires.benkeshet.com/prophecy/index111.htm

The Problem of the Middle East (by the Prager University, LA)

Tähänkö ollaan tultu

10565118_1458006341150398_3550946000703788195_n

10557221_1458006337817065_1802246374388016723_n

Jeshua HaMashias- Jeesus on Jumalan Poika

jeshua_jesus

Ps. 21 Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?
2 Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:
3 ”Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä”.
4 Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.
5 Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:
6 ”Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni”.

7 Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: ”Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.
8 Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.

9 Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät.”
10 Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.
11 Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.
12 Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.

Sanal.30:4. Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaipan sisään? Kuka on kohdalleen asettanut maan ääret kaikki? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, jos sen tiedät?

Kulmakivi

Messiaan jumaluus on juutalaisille kompastuskivi eikä Jumalan ykseys pääosalle kristikuntaakaan ole selvä.

 

Ensimmäinen kohta Toorassa jossa suomenkielisessä Jumalaa kutsutaan kallioksi on käännetty väärin:

“Mutta hänen jousensa pysyy lujana, ja hänen käsivartensa ovat notkeat Jaakobin Väkevän avulla, kaitsijan, Israelin kallion” (1 Moos 49:24) 

 

Heprealaisessa tekstissä on sana  אבן kivi

 וַתֵּ֤שֶׁב בְּאֵיתָן֙ קַשְׁתֹּ֔ו וַיָּפֹ֖זּוּ זְרֹעֵ֣י יָדָ֑יו מִידֵי֙ אֲבִ֣יר יַעֲקֹ֔ב מִשָּׁ֥ם רֹעֶ֖ה אֶ֥בֶן יִשְׂרָאֵֽל

Ilman nekudoita se on helpommin nähtävissä

:ותשב באיתן קשתו ויפזו זרעי ידיו מידי אביר יעקב משם רעה אבן ישראל

Sanassa אבן kivi on yhteenkirjoitettuna אב Isä ja בן Poikasillä Hän on yksi.

 

Hävityksen kauhistus

DANIEL 12

6 Ja toinen sanoi pellavapukuiselle miehelle, joka oli virran vetten yläpuolella: “Kuinka kauan on vielä näitten ihmeellisten asiain loppuun?”

7 Ja minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran vetten yläpuolella, ja hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää iankaikkisesti: “Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät.”

8 Ja minä kuulin, mutta en ymmärtänyt, ja minä sanoin: “Herrani, mikä on oleva näitten päätös?”

9 Niin hän sanoi: “Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti.

10 Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.

11 Ja siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva tuhat kaksisataa yhdeksänkymmentä päivää.

Jokapäiväinen uhri lakkautettiin vuonna 606 eKr. Daniel vietiin pakkosiirtolaisuuteen v.605 eKr. Hävityksen kauhistus Temp­pe­li­vuorel­le rakennettiin rukouspaikka ja alkeellinen mos­keija, ns. Omarin moskeija. Myöhem­min pyhällepai­kalle ra­kennettiin Kalliomoskeija v. 691.(Usea islamin oppineista sanoo, että moskeijan rekonstruoi ja laajensi Kalifi Abd al-Malik vuonna 690 jKr.k ja samalla Kalliomoskeijan (Dome of the Rock)pystytetty vuosina 685 and 691 jKr..)  ) 1290 päivää vie vuoteen 684 ja siitä 1335 vuoteen 2019

12 Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää.

13 Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa.”

israel